10. helmikuuta 2010

VANCOUVER-EXTRA : Kokemusta kristallipallosta katsottuna

Kaikista valinnoista kisakoneessa ei ole hajuakaan keitä ovat ja miten ovat pärjänneet. Perustankin konkareiden suoritusten ennakointiin kisoissa.


Suurimman kohun aiheutti varmasti Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen julkistaminen. Siitä oli puhetta parinkin eri aiheen osalta. Onko pakisto riittävän hyvä kestämään huippumaiden rynnistyksiä ja miten suomen pari ”konkaria” tuovat joukkuetta paremmaksi kahden muun mahdollisen valinnan sijaan, jotka jäivät ”ulkopuolelle”. Loukkaantumiset kaiken muuttaa voi ja niiden suhteen elämme jännittäviä aikoja jatkossa.

Kimmo Timosella on pientä selkävaivaa koko ajan, Saku Koivua ollaan peluutettu aika lailla tällä kaudella, nyt pieni sairausloman tuonut lepo voi olla se, millä Saku pidetään skarppina. Jere Lehtistä teilataan omien joukkuekaverien toimesta, Joni Pitkänen ei treenaile kun vetää puolta tuntia pelissä peliaikaa mutta kestää vielä kuormituksen, Sami Salolla on pikkuvammaa välillä, Tuomo Ruutu puolustaa itseään aiempien tekojensa seurauksena ja saa mahdollisesti siihen olkapäähän tälliä, joka huhujen mukaan on vaivannut koko tämän kauden enemmän ja vähemmän, Minnesota on alkanut saamaan pelien suunnan muutettua paremmaksi. Mikko Koivu ja Antti Miettinen loistavat kilpaa. Ja Bäcksi tekee sen mitä maalilla pystyy. Calgaryssä Kipperi tuntuu olevan terästä. Olli Jokinenkin jonkinlaisessa vireessä joukkueen vaihdosta huolimatta ja ja ja ja......

…......menestys riippuu joukkueena pelaamisesta entisestään joukkuepelaamisessa askeleen lähemmäksi Suomea ”perässä” ottaneita vastaan. Viimeinen mahdollisuus eräille saavuttaa kultaa, tai muutakin kuin MM95 never forget – mitalia. Pronssi on kuitenkin varmaan taas kiva.

Ainiin, on myös naisten jääkiekkojoukkue, jotka ovat pelanneet junnuja vastaan. Aikanaan jo 16-vuotiaana jo naisten joukkuetta edustanut suomen nuorin olympiamitalisti naisleijona Emma Laaksonen on totutusti mukana ja oman huomiota herättävän lisän tuo Michelle Karvinen Tanskasta, missä hän on pelannut sekä A-poikien sarjassa että miesten ykkösdivisioonassa. Kovuutta voi siis kokemuksen suhteen löytyä ainakin yhden pelaajan osalta enemmänkin kuin harjoitusmaaotteluita poikajunnuja vastaan. Pronssi olisi yhtä kuin mestaruus, eiköhän kuitenkin kivoja sijoja luvassa.

Mutta jos katsotaan muitakin lajeja, ei Suomi ole pelkkää jääkiekkoa pullollaan.

Janne Ahonen teki paluun mäkihyppyhaalariin ja Hannu Manninen veti hiihtopuvun taas ylleen. Kumpikin on kisakoneessa ja alkukauden kompuroinnit ovat ”hitaasti syttyvää” lajia toistava ilmiö. Toivotaan että liekit roihahtaa sitten kisoissa. Yksilönä mitalit voivat olla mahdollista. Joukkuelajeissa kenties vielä kysymysmerkkeinä.

Yhdistetyssä on perinteiset kasvot taas mukana Aino-Kaisa Saarisen, Riitta- Liisa Roposen, Pirjo Murasen (ent. Manninen) ja Virpi Kuitusen myötä naisten hiihdossa. Kaikki on mahdollista. Miehissä Matti Heikkinen ja Sami Jauhojärvi voivat tuoda jotain, kuitenkin pistesijoja, luulisin.

Pikauistelussa Pekka Koskela ja Mika Poutala ovat mukana ja Pekka Koskelalla on 5 maailmancupin osakilpailuvoittoa, Mika Poutalalla yksi mutta sekin olympiamatkassa. Luulen että mitali voi olla hieman epätodennäköinen, pistesijat mukavia.

Anssi Koivuranta, Janne Ryynänen, Hannu Manninen (viidennet olympialaiset) ja Jaakko Tallus ovat tietty yhdistetyssä mukana. Talluksen mäkisuoritus on parantunut mutta hiihdossa se huonompi puoli on edelleen. Mannisella taas päinvastoin. Ryynänen siltä väliltä ja Koivuranta vähän sitä kaikkea. Joukkuepronssi voi olla taas mahdollinen ja yksilönä kaiken mennessä nappiin kaikki on tavoiteltavissa.

Tapio Luusua freestylessä on loukkaantumiset varjostaneet uraa. Viime vuonna kuitenkin suunta alkoi kääntyä ylöspäin ja MM-kisoissa mitaleita tuli kummastakin osallistumastaan lajista.
Toivotaan, että menestystä tulisi myös näistäkin kisoista. Kiven takana voi mitalli kuitenkin olla.

Ampumahiihdossa Kaisa Mäkäräinen voi tuoda kohtuullisia sijoituksia mutta tuskin sen ihmeempiin on pystymässä.

Sanni Leinonen ja Tanja Poutiainen ovat alppihiihdon puolella, joka tuo oman jännittävän lisänsä. Tanjalla pientä epäonnea on kauden kisoissa ollut mutta sijoitukset ovat ajoittain kertoneet siitä, että pronssi voisi olla hyvä sijoitus tältä kaudelta kisoista. Kultaan on vaikeaa uskoa. Sanni voi tuoda hyvää sijoitusta mutta tuskin mitallia kisoista saavuttaa.


Ennustan, että suomi saa mitalleja mutta värit eivät selviä kristallipallon sumeudesta, ainakaan vielä. Myöskään se ei kerro, tuleeko ne yksilönä vai joukkueena.
Pari yllätysmitallia voi odottaa niiltä, joita en maininnut. Ainahan pari yllättäjää kisoihin mahtuu. Mutta pysytään silti arviossa 5, +-2 ja puolen tusinaa pistesijaa.

Ainoa mikä on varma, on se että jostain suomen kansa silti marisee, sillä kyllä joku kisoissa aina floppaa. Jos et ajattele näin,. Et ole suomalainen. Joku silti voi yllättää, mutta sellaisia ei ennen kisoja ajatella, olethan suomalainen ja vanhassa vara parempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti