7. joulukuuta 2009

Mädät korin omenat

Alku

Kun kootaan joukkuetta, se vaatii sen henkilön, joka pitää ohjat käsissään.
Hän on joukkueen johtohahmo, joka saa rinnalleen tukijakaartin, joihin voi luottaa.
Tukipilarit koostuvat niistä tekijöistä, jotka kannattelevat joukkuetta, antavat sille rungon ja sitä myöten myös kasvot.
Tällä ydinporukalla lähdetään markkinoimaan tätä joukkiota, jotta se saisi lisää jäseniä ympärilleen.
Se alkaa osoittaa entistä enemmän kiinnostusta ja mielenkiinto tämän poppoon tekemisten suhteen herää. Syntyy jotain uutta, jolle vain taivas on kantena ja helvetti pohjana.
Homma alkaa kulkemaan, puhalletaan kaikki yhteen hiileen ja tavoitteet ovat jokseenkin samat.
Pyritään hyvään, näyttävään peliin kukin omilla kyvyillä ja pelitapaa mukailevilla luovilla vapauksilla. Tarpeen tullen niistä karsitaan tai niihin lisätään, jos sille koetaan olevan tarvetta.
Mahdollisuuksien mukaan resursseja laajennetaan, kaikenlaista kohennusta ympärillä oleviin tekijöihin kohdistetaan, jotta joukkueella ja sen yleisöllä olisi mahdollisimman hyvät puitteet toteuttaa joukkueen toimintaperiaatteita. Välillä järjestetään kaikenlaisia tempauksia, joilla toivottavasti edesautetaan joukkuehengen kohottamista.

Tausta

Ydinjoukossa on aina tekijöitä, joille ei ole tärkeintä olla parrasvaloissa. Heille riittää että rooli pysyy kulisseissa ja jos aihetta on, parrasvaloihin astutaan. Mutta useimmiten, jos homma kulkee, se riittää heille. Toiset taas haluavat viedä mahdollisimman paljon palstamillimetrejä ja pyrkivät olemaan esillä kaikenlaisten asioiden suhteen. Heillä tuntuu olevan laajentuneempi kuva toiminnan suhteen kuin mitä se onkaan. Välillä tunne ja järki ei kulje käsikädessä. Siinä vaiheessa taustavaikuttajat pyrkivät pitämään ohjaksia käsissään parhaansa mukaan. Joskus siinä onnistutaan, joskus ei.

Lento

Kun joukkueella menee hyvin, kaikki ovat tyytyväisiä ja lento on auvoisaa. Tavoitteita nostetaan ja muutama täsmähankinta tehdään. Niillä pyritään saamaan se ”puuttunut palanen” kohdalleen, jotta meno olisi jatkossa entistäkin parempaa. Jossain vaiheessa homma toimii ja joukkue kiittää luottamuksesta. Suunnitellaan jo sesongin päättäviä juhlia. Kaava etenee suunnitelmien mukaan ja aletaan jo puhua toiminnan laajentamisesta. Tavoitellaan jo tulevien suunnitelmien pohjalta investointien lisäyksiä, jotta hedelmä kantaisi myös jatkossa. Menestystä tulee ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vai ovatko ?

Lasku

Kauden aikana ollaan huomattu, että kaikesta huolimatta, homma ei ole toiminut ihan niin kuin olisi pitänyt. Menestyminen on tuonut liikaa sooloilua eri osa-alueilla, eikä sitä katsota hyvänä. Myös monella muualla sektorilla ollaan mukana ja se osaksi häiritsee toimintaa. Kaikki mikä toimii muualla, ei toimi samalla lailla toisessa paikassa. On niin sanotusti mätiä omenia korissa, mitkä pitää poimia, ennenkuin ne pilaavat koko korin.

Sen suhteen pyritään saamaan aikaan muutoksia, millä elvytettäisiin joukkuetta ja saataisiin kompromissejä aikaiseksi. Toiset tahot ovat saaneet maistaa menestyksen hedelmää, toiset tyytyneet perusrooliin, jotkut taas liian vähäiseen peliaikaan. Erilaiset tukitoimet ollaan tehty riskillä, jotka eivät ole kantaneet hedelmää, toiset taas ovat kantaneet muttei niin hyvin, kuin mitä ollaan odotettu. Jotkut tahot saivat aikoinaan enemmän palstatilaa toimillaan, nyt niiden roolia aletaan vähätellä. Palstatila alkaa pienentyä pikkuhiljaa ja se ääni minkä myötä ennen ollaan menty, alkaa kaikua kuuroille korville. Ne ovat aikansa eläneitä ja joukkueessa vallitsee uusi henki ja toimintatapa.
Valmentaja jättäytyy enemmän taustavaikuttajaksi ja apuvalmentajat koittavat ohjata joukkuetta oikeaan suuntaan. Kuitenkin pelaajisto tuntuu olevan täynnä kuppikuntia, joiden sisällä eriävät mielipiteet syntyvät. Haluttan vain toimia siltä pohjalta, mikä nyt tuntuu hyvältä, ajattelematta tulevaisuutta.
Ei nähdä pinnan alle mitä siellä voi kyteä, kun toimitaan oman mielen mukaan, ajattelematta ja kuuntelematta muita.

Joukkue muodostuu pienistä ryhmistä, ei enää pienistä tekijöistä

Kaikki on alkanut jo ennen kauden alkua joidenkin pelaajiston jäsenten yhteenliittäytymisellä. Samoja mielenkiinnon kohteita tuntuu riittävän ja ketjulla on oma visio miten hommaa pitäisi pyörittää. Se saavat hieman vapauksia, joiden myötä he ottavat ohjat omiin käsiinsä. Ajatukset eivät mene joukkueen ideologian kanssa yks yhteen, vaan toteutustapa on täysin eri. Aletaan ottaa enemmän omanlaista pelitapaa joukkuehengen kustannuksella. Se aiheuttaa eripuraa niin pukukopissa kuin kentälläkin. Tiettyjä kurinpidollisia toimenpiteitä aletaan miettiä, jotka auttavat vain hetkeksi.Kuitenkin pienet kuppikunnat lipsuvat ja ottavat vapauksia poissa valvovan valmentajan silmien alta. Kuitenkin seinilläkin on korvat ja usein eri teot kantautuvat myös valmentajiston ja johtoportaan korviin. Sen myötä asiaa käsitellään koko joukkueen edessä. On olemassa jo taustajoukkoja, jotka lähtisivät tiettyjen tahojen mukana. Se olisi liian riskipeliä joukkueen rungon suhteen.

Joukkue ilman sielua

Pian tässä joukkueessa aletaan kiinnittää ”johtotähtiä” väkinäisillä sopimuksilla ja toiset jättäytyvät pois joukkueesta. Tilannetta pyritään paikkaamaan tulevilla tähdillä, jotka tulevat toisten saunakavereina joukkoon mukaan. Heistä odotetaan suht hyviä paikkaajia lähtijöiden tilalle. Homma ei kuitenkaan ala luistaa. Syntyy enemmän sitä joukkoa, jotka tuntuvat hallitsevan koko muuta joukkuetta mielin määrin. Enää ei vanhojen kokemus puhu joukkueen sisällä, uudet tuulet ovat tulleet jäädäkseen. Suunnittelupöydällä on niin paljon visioita, että heikompaakin hirvittää. Osa niistä on taivaanrannan maalausta, osa taas ihan realistisiakin. Kuitenkaan sitä asiaa on vaikea tonkia kaiken paskan pohjalta. Sitä ei haluta käsitellä ja eritellä. Linja on tämä ja se pidetään, kaikesta huolimatta.
Taustalla johtoryhmä käy omia salaisia neuvottelujaan ja sananvaihtoa joukkueen nykytilasta ja erinnäisistä asioista.
Kuitenkaan asioiden esilletuominen tuo vain kasan hylkäyksiä ja haukkumisia. Pahan siemen on kylvetty. Ainoa mitä parannusehdotukset saavat vastaansa, on paheksuntaa, vittuilua, toisen aliarviointia ja pidetään sitä nykylinjaa ainoana hyvänä vaihtoehtona. Vaikka muut tekisivät asioita samaan suuntaa, kuppikuntien oma ääni on tärkein ja heidän suunta ja toiminta yksi ja ainoa, oikea tapa toimia. Pidetään koko joukkuetta omien toimien aikaansaannokksina, viis muista.

Johto jättäytyy, joukkuekaverit jää

Tapahtuu ratkaisuja, jotka eivät palvele joukkueen etua mutta toiminnallisuuden suhteen ei nähdä muutakaan vaihtoehtoa. Aikanaan joukkue, joka on talkootyöllä saatu kokoon ja menneisyydessä puhallettu useammankin asian suhteen yhteen hiileen, on nyt loppu. Siis loppu siltä vanhalta pohjalta, mistä aikanaan ponnistettiin pintaan. Nyt on joukko täynnä kaiken maailman pintaliitäjiä, henkilöitä joilla on noussut kusi hattuun ja ei piitata enää muista. Aletaan sorsia niitä, keillä olisi vielä sanottavaa ja annettavaa joukkueen eteen. Heidän panostaan ei enää arvosteta eikä heidän mielipiteistä piitata. Joissakin asioissa mennään myös henkilökohtaisuuksiin, koska siihen koetaan olevan oikeus ja kirjoittamaton sääntö, miten toimillaan ovat sen omaksi säännöksi ottaneet. Eletään erittäin harmaalla alueella.

Omat saunakaverit ja kuppikunnat ovat ne, joilla tätä hommaa pyöritetään. Taustavaikuttajat kuitenkin nostavat kytkintä ja ojentavat kokousnuijan sille päättävälle elimelle, joka luulee osaavansa kaiken toiminnan sujumisen suhteen. He tietävät mitä siihen tarvitaan, eikä muulla ole väliä. Poistuvat tahot häipyvät vähin äänin muihin organisaatioihin ja jättävät rellestäjät oman onnensa nojaan. Vaikutukset eivät tule näkymään heti mutta pitemmällä aikavälillä kylläkin, toivon mukaan. Monikaan ei usko siihen, että vanha tapa olisi ollu väärä tapa toimia. Kenties siihen olisi voinut hyväksyttää muutamia uusia tapoja toimia. Mutta tosiasia on se, että vaikutukset olisivat olleet hetkellisiä, ei pitkäkestoisia. Tavat millä oltaisiin muutettu suuntaa, olisivat olleet samansuuntaisia, mutta eri tavalla hoidettuja. Se ei kelpaa. Suunnitelmat niiden osalta eivät ole pitkäjänteisiä. Usein suunnitelmat julistetaan ison kohun myötä, kunnes tietyt tapahtumat pakottavat toimimaan radikaalisti tai unohtamaan kyseiset suunnitelmat kokonaan. Ne kun eivät saa enää minkäänlaista tukea taakseen.

Tätä myöten moinen toiminta on kuin mätä omena, joka pilaa koko korin, jos se tarpeeksi monen pilaannuttaa. Muut, jotka ovat vielä kaukana siitä omenasta, koittavat estää moisen tapahtumisen, turhaan. Parempi paeta kuin jäädä katsomaan mitä tapahtuu. Niin usein, monille muillekkin joukkueille perusteellinen tausta ja ydinjoukkojen suursiivous on tehnyt hyvää. Se ottaa aikansa, jottei vanhat leimat enää varjostaisi toimintaa, mutta joskus se riski on otettaca. Usein se otetaan silloin, kun se on jo liian myöhäistä.

Demokratia

Kaiken kaikkiaan jos joukkuetta johdetaan, demokratia on paras vaihtoehto eikä yksi diktatuuri, joka asioista päättää muun saunakaveriarmeijansa myötäillessä tätä henkilöä.
Usein kun kaikki menee hyvin, ollaan tyytyväisiä ja palstatilaa riittää. Kun asiat menevät päin helvettiä, kaikki julkisuus ei olekkaan positiivista julkisuutta ja selvitettävää riittää. Pienistä asioista kaikki yleensä on lähtenyt liikkelle, muodostuen isoksi lumipalloksi. Ei yhdellä asiankorjaamisella ongelmat katoa, vaan ne ratkaisut täytyy tulla moneen asiaan, ennenkuin vyyhti alkaa selvitä.

Joukon johtaminen kysyy ihmisiä, joilla on sitä omaa esimerkkiä, mitä muut seuraa. He saavat aikaan pukukopissa joskus enemmän, kuin valmentaja tai joukkueenjohto. Tämä pelaaja tai muutaman pelaajan muodostama pelaajisto on se, joka saa aikaan ryhtiliikkeet pukuhuoneessa, myös suoritusten edetessä ryhtiliikkeen katsomossa ja mielenrauhaa johtoportaassa.

Joskus taas se yksi henkilö näyttää mielestään parhaan tavan toimia, jota muut mukailee. Myös ominpäin tämän henkilön toimiessa, ei hän näe muuta kuin itsensä. Muita tapoja ei sallita esitettävän, kokeiltavan tai edes noudatettavan. Tällä tyylillä mennään loppuun asti. Loppu ei ole kaukana. Se on hyvin lähellä. Mutta sitä ei nähdä, ennenkuin se on myöhäistä, liian myöhäistä.

Kun sana joukkue kertoo sen, että siinä on monta ihmistä yhden nimen alla, on se myös loogisesti se luonnollisin tapa toimia. Yhdessä yhteisen hyvän puolesta. Kun monta yksilöä pistää lusikan samaan soppaan, luo se liikaa erilaisia tapoja toimia, jotka lopulta ajavat joukkuetta ennemminkin turmioon kuin hurmioon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti